Asumme yliopiston kansainvälisessä asuntolassa, joka sijaitsee kampuksella. Asuntolan sijainti on hyvä, sillä koulumatka kestää vain muutaman minuutin. Lähimpään kauppaan on matkaa 50 m ja muutkin kampusalueen palvelut ovat kävelymatkan päässä. Lähimmälle metroasemalle on pari kilometriä. Kaikki opiskelijat eivät asu kampuksella, vaan osa varsinkin kansainvälisistä opiskelijoista asuu muualla.
Meillä on kahden hengen huone, joka on noin parikymmentä neliötä. Huone on ilmastoitu, mikä on ehdoton edellytys tällaisessa ilmastossa. Osa asuntolan huoneista on myös ilmastoimattomia. Asumme hissittömän talon neljännessä kerroksessa, joten portaita tulee käveltyä päivän aikana kiitettävästi. Maksamme asunnosta yhteensä reilut 200 euroa kuussa.
Asunnossa on molemmille oma sänky, kirjoituspöytä, hylly sekä yhteisenä kaappi ja tv. Huonekalut ovat suhteellisen uusia ja siistejä. Sängyssä on erittäin kova patja, mutta siihenkin on tottunut. Lisämaksusta asuntoon sai kiinteän Internet – yhteyden, joka tosin on hidas. Asunnossa on oma kylpyhuonekin, mutta se on sitten vähän erikoisempi ratkaisu.
Parvekkeella on lavuaari ja peili. Parvekkeen kautta mennään vessaan, jossa on pönttö ja suihku. Vessanpönttö ei ole täällä todellakaan itsestäänselvyys. Esimerkiksi koulun vessoissa ja kiinalaisten opiskelijoiden asuntoloissa on pelkkä reikä lattiassa. Suihkusta ei tule läheskään aina lämmintä vettä saati, että vesi tulisi kunnon paineella. Kaikkeen kuitenkin tottuu.
Ranskalainen, keski-iän ylittänyt, kampuksen ulkopuolella asuva opiskelutoverimme hämmästeli, miten voimme asua asunnossa, jossa on kylpyhuone parvekkeella, kun lämpötila laskee kylmimpinä kuukausina kymmeneen asteeseen. Kaisu tokaisi hänelle, ettei se ole ongelma, olemmehan Suomesta. Täällähän ei ole edes pakkasta.
Alakerrassa on kaikille seitsemälle kerrokselle yhteinen keittiö. Siellä ei ole tehnyt mieli tehdä ruokaa, mutta jääkaappia olemme käyttäneet. Jääkaapissa on ollut yllättävän hyvin tilaa siihen nähden, että käyttäjiä voisi olla satakunta. Meillä on huoneessa oma vedenkeitin, jota käytämme paljon.
Keittiön kanssa samassa tilassa on kaksi pyykinpesukonetta, joita olemme käyttäneet ahkerasti. Toinen koneista on kuitenkin useimmiten rikki. Pesukone toimii kolikoilla ja se lähtee päälle, kun koneeseen syöttää riittävästi rahaa. Pesukoneessa ei ole minkäänlaista ohjelmavalikkoa eli se pesee pyykit todennäköisesti aina samalla tavalla.
Pyykit kuivataan parvekkeella mitä erikoisimmilla virityksillä. Yleensä parvekkeella on katon rajassa tanko, johon pyykkejä tai henkareita nostellaan. Kaikilla ei ole parveketta, joten pyykinkuivaustelineitä näkyy myös kiinni talojen seinissä ja rappukäytävissä. Kaikilla on henkareiden nostoon erityinen nostin eli keppi, jonka päässä on muovinen koukku. Tällainen keppi meillä oli asunnossa jo valmiina. Koska näimme kyseisen kepin ensimmäistä kertaa, emme tiedä sille parempaakaan nimeä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti