tiistai 26. lokakuuta 2010

Hirmumyrsky Megi

Tiedotusvälineet ympäri maailmaa seurasivat viime viikolla hirmumyrsky Megin etenemistä Aasiassa. Megi oli luoteisella Tyynellämerellä riehuneista myrskyistä voimakkain kahteen vuosikymmeneen. Hirmumyrsky aiheutti kovan tuulen sekä sateiden lisäksi muun muassa maanvyörymiä ja tulvia. Tuhannet ihmiset menettivät kotinsa sekä useita kymmeniä sai surmansa.

Varsinkin Filippiineillä ja Taiwanissa suurta tuhoa aiheuttanut hirmumyrsky Megi iski myös Etelä-Kiinaan Fujianin maakuntaan. Myrsky kuitenkin heikentyi merellä matkalla Kiinaan ykkösluokan myrskyksi viisiportaisella asteikolla. Pelkästään Etelä-Kiinassa evakuoitiin lähes 300 000 ihmistä, peruttiin lentoja sekä kymmeniätuhansia kalastusveneitä määrättiin pysyttelemään maissa.

Guangdongin maakuntaan annettiin taifuunivaroitus, koska hirmumyrskyn tarkkaa reittiä Kiinaan ei tiedetty. Hirmumyrskyn etenemistä on vaikea ennustaa kovin paljon etukäteen.  Meillä ei ollut kuitenkaan missään vaiheessa hätää, koska myrsky ohitti Guangzhoun itäpuolelta. Muutamana päivänä tuuli  tavallista voimakkaammin, mutta muuten taifuuni ei vaikuttanut Guangzhouhun.

perjantai 15. lokakuuta 2010

Työllistävää, toisinaan jopa tehokasta toimintaa ihmispaljoudessa

Kiinan pinta-ala on 9,6 miljoonaa neliökilometriä eli se on 28 – kertainen Suomen pinta-alaan verrattuna (laskin ihan itse). Kiinan väkiluku on 1,3 miljardia ja se on luonnollisesti maailman väkirikkain valtio. Väkiluvun selvittämisessä piti turvautua lähteisiin. Kiinalaisten on välillä vaikea käsittää, että koko Suomessa on vain viisi miljoonaa asukasta.

Muihin suomalaisiin emme vajaan parin kuukauden aikana törmänneet. Yksittäisiä länsimaalaisia näkyy kaupungilla tietyillä alueilla. Yliopistollakaan heitä ei juuri ole. Kiinalaiset saattavat tuijottaa kaupungilla pitkäänkin, koska kaikki eivät varmaankaan ole nähneet Eurooppalaisia. Joskus pyöräkolarikin on ollut lähellä, kun pyöräilijä on kääntynyt tuijottamaan meitä niin pitkäksi aikaa, että on unohtanut katsoa eteenpäin. Välillä kiinalaiset tulevat juttelemaan, koska ovat kiinnostuneita mistä olemme kotoisin ja mitä teemme Kiinassa. Moni haluaa myös testata kielitaitoaan ulkomaalaisten kanssa. Ihmiset ovat yleensä hyvin ystävällisiä.

Suuresta väkiluvusta johtuen ihmisiä riittää siis joka paikkaan ja tungos koetteleekin joskus kärsivällisyyttä. Suuri ihmismäärä aiheuttaa myös lieveilmiöitä muun muassa tönimistä ja etuilua. Suureen ihmismäärään on jo tottunut, mutta asioiden hoitamiseen ja liikkumiseen on varattava aina reilusti aikaa. Esimerkiksi pankissa saattaa vierähtää parikin tuntia, koska jonottamiseen menee niin kauan aikaa. Metro on joskus niin täynnä, että on parempi odottaa seuraavaa. Metrossa seisotaan vierivieressä ja yksilökeskeiseen kulttuuriin tottuneesta suomalaisesta saattaa tuntua, että muut ihmiset ovat liian lähellä. Ruuhkaiseen aikaan metrosta ulospääseminenkin on haaste.

Suuresta väkiluvusta huolimatta töitä näyttää riittävän kaikille ja työvoimaa on paljon joka paikassa mitä erilaisimmissa tehtävissä. Esimerkiksi isommissa risteyksissä on liikenteenohjaajat, vaikka liikennevalotkin ovat toiminnassa. He puhaltelevat pilliin ja ohjaavat jalankulkijoita sekä autoja varsinkin valojenvaihtumisvaiheessa.

Kaupoissa on myyjiä välillä enemmän kuin asiakkaita. Kauppakeskuksissa meidät toivotetaan tervetulleeksi ja myyjä seuraa perässä koko ajan. Palvelua täällä ainakin saa. Se kun ei ole Suomessa aina itsestäänselvyys. Useimmiten myyjien palvelualttius on kuitenkin hieman ahdistavaa, jos haluaa vain katsella eikä ostaa mitään. Myyjien palvelualttius ei lopu vain kauppakeskuksiin, vaan jopa supermarketeissa on myyjiä hyllyjen välissä esittelemässä tuotteita. Kaurahiutalepakettejakaan ei saa aina tutkia rauhassa, vaan myyjä tulee paikalle esittelemään eri vaihtoehtoja ja suosittelee hänen mielestään parasta tuotetta. Olimme ostamassa pyykinpesuainetta ja meillä oli jo yksi purkki korissa, mutta meidän piti vaihtaa tuote toiseen myyjän painostuksesta. Ehkä se oli sitten parempi.

Kauppakeskuksissa ostokset maksetaan yleensä eri paikkaan, mistä ostokset saa. Kaupan kassalta saa laskun, jonka kanssa mennään eri paikkaan rahastettavaksi ja maksamisen jälkeen palataan leimattujen kuittien kanssa takaisin kaupan kassalle. Vasta sitten saa tuotteen mukaansa Mitä enemmän papereissa on leimoja sen parempi.

Vaikka on asioita, joiden hoitamiseen menee paljon aikaa, niin on myös paikkoja, joissa asiat sujuvat. Suuresta ihmismäärästä johtuen palveluiden on oltavia nopeita ja vaivattomia. Hyviä esimerkkejä ovat yliopiston ruokalat ja terveyskeskus. Ruokalassa maksetaan koulun omalla kortilla, johon ladataan rahaa. Eri tiskeiltä haetaan riisi sekä lisäkkeet ja käytetään kortti koneessa. Henkilökunta annostelee ruoan, joten sekin käy nopeasti. Kortti nopeuttaa valtavasti ruoan hakua, kun ei tarvitse kaivaa rahoja tai näppäillä tunnuslukuja.

Kävimme viisumitarkastuksiin erikoistuneessa terveyskeskuksessa ottamassa muun muassa verikokeet oleskelulupaamme varten. Tarvitsemme oleskeluluvan, jotta voimme poistua maasta ja palata takaisin, koska opiskeluviisumissamme ei ollut kuin maahantulo. Muuten emme pääsisi käymään esimerkiksi Hongkongissa.  Olimme käyneet Suomessa terveystarkastuksessa, mutta osa testeistä otettiin täällä uudelleen. Pitihän meidän jonottaa ja mennä tiskiltä toiselle, mutta asiointi sujui muuten näppärästi. Edelliseltä tiskiltä ohjattiin aina seuraavalle ja seuraavassa paikassa oli joku vastaanottamassa papereitamme. Aikaa ei siis mennyt oikean paikan etsimiseen, neuvojen kyselyyn tai muuhun epätietoisuuteen. Joka paikassa oli vuoronumerot tai henkilökunta piti huolen vuoroista. Henkilökuntaa oli siis tarpeeksi, jotta asiat sujuivat. Lisäksi toimenpiteet sujuivat nopeasti ja seuraava oli jo tulossa sisään lähtiessäsi itse pois. Ennakko-odotuksista poiketen hygieniastakin huolehdittiin hyvin.