maanantai 27. syyskuuta 2010

Vessa parvekkeella, erikoinen pesukone ja muita kiinalaisia virityksiä

Asumme yliopiston kansainvälisessä asuntolassa, joka sijaitsee kampuksella. Asuntolan sijainti on hyvä, sillä koulumatka kestää vain muutaman minuutin. Lähimpään kauppaan on matkaa 50 m ja muutkin kampusalueen palvelut ovat kävelymatkan päässä. Lähimmälle metroasemalle on pari kilometriä. Kaikki opiskelijat eivät asu kampuksella, vaan osa varsinkin kansainvälisistä opiskelijoista asuu muualla.

Meillä on kahden hengen huone, joka on noin parikymmentä neliötä. Huone on ilmastoitu, mikä on ehdoton edellytys tällaisessa ilmastossa. Osa asuntolan huoneista on myös ilmastoimattomia. Asumme hissittömän talon neljännessä kerroksessa, joten portaita tulee käveltyä päivän aikana kiitettävästi. Maksamme asunnosta yhteensä reilut 200 euroa kuussa.

Asunnossa on molemmille oma sänky, kirjoituspöytä, hylly sekä yhteisenä kaappi ja tv. Huonekalut ovat suhteellisen uusia ja siistejä. Sängyssä on erittäin kova patja, mutta siihenkin on tottunut. Lisämaksusta asuntoon sai kiinteän Internet – yhteyden, joka tosin on hidas. Asunnossa on oma kylpyhuonekin, mutta se on sitten vähän erikoisempi ratkaisu.

Parvekkeella on lavuaari ja peili. Parvekkeen kautta mennään vessaan, jossa on pönttö ja suihku. Vessanpönttö ei ole täällä todellakaan itsestäänselvyys. Esimerkiksi koulun vessoissa ja kiinalaisten opiskelijoiden asuntoloissa on pelkkä reikä lattiassa. Suihkusta ei tule läheskään aina lämmintä vettä saati, että vesi tulisi kunnon paineella. Kaikkeen kuitenkin tottuu.

Ranskalainen, keski-iän ylittänyt, kampuksen ulkopuolella asuva opiskelutoverimme hämmästeli, miten voimme asua asunnossa, jossa on kylpyhuone parvekkeella, kun lämpötila laskee kylmimpinä kuukausina kymmeneen asteeseen. Kaisu tokaisi hänelle, ettei se ole ongelma, olemmehan Suomesta. Täällähän ei ole edes pakkasta.

Alakerrassa on kaikille seitsemälle kerrokselle yhteinen keittiö. Siellä ei ole tehnyt mieli tehdä ruokaa, mutta jääkaappia olemme käyttäneet. Jääkaapissa on ollut yllättävän hyvin tilaa siihen nähden, että käyttäjiä voisi olla satakunta. Meillä on huoneessa oma vedenkeitin, jota käytämme paljon.

Keittiön kanssa samassa tilassa on kaksi pyykinpesukonetta, joita olemme käyttäneet ahkerasti. Toinen koneista on kuitenkin useimmiten rikki. Pesukone toimii kolikoilla ja se lähtee päälle, kun koneeseen syöttää riittävästi rahaa. Pesukoneessa ei ole minkäänlaista ohjelmavalikkoa eli se pesee pyykit todennäköisesti aina samalla tavalla.

Pyykit kuivataan parvekkeella mitä erikoisimmilla virityksillä. Yleensä parvekkeella on katon rajassa tanko, johon pyykkejä tai henkareita nostellaan. Kaikilla ei ole parveketta, joten pyykinkuivaustelineitä näkyy myös kiinni talojen seinissä ja rappukäytävissä. Kaikilla on henkareiden nostoon erityinen nostin eli keppi, jonka päässä on muovinen koukku. Tällainen keppi meillä oli asunnossa jo valmiina. Koska näimme kyseisen kepin ensimmäistä kertaa, emme tiedä sille parempaakaan nimeä.

Olemme pitäneet asuntolassa asumisesta. Vaikka talossa asuu opiskelijoita, se on silti rauhallinen.  Lisäksi koulu ja kampuksen palvelut ovat lähellä.

maanantai 20. syyskuuta 2010

Koulua sunnuntaina

Meillä on ollut koulua nyt kaksi viikkoa. Koulua on aamukahdeksasta noin puolille päivin. Kerran viikossa koulu jatkuu myös iltapäivällä päivälevon jälkeen. Kampuksella vietetään päivälepoa klo 12.30–14.30, jolloin ei ole lainkaan opetusta. Opettajat ja opiskelijat lepäävät päivän kuumimman hetken.

Olemme neljällä eri kurssilla eli meillä on yhteensä 22 oppituntia kiinaa viikossa: lukemista, puhumista, kuuntelua ja merkkejä. Meillä on kaikille kursseille englanninkieliset kurssikirjat. Kirjasarja on erittäin hyvä ja asiallinen. Kirjat tukevat toisiaan ja sanasto kertautuu mukavasti eri kursseilla. Kaikilla kursseilla on eri opettaja. Opettajien kielitaito vaihtelee suuresti, mutta yleisesti ottaen he eivät puhu englantia kovin sujuvasti. Englantia käytetään kuitenkin hyvin vähän. Ensimmäisistä tunneista lähtien opettajat ovat puhuneet myös kiinaa ja englannin käyttö vähenee koko ajan. Englantia käytetään pääasiassa opiskelijoiden keskinäiseen kommunikaatioon.

Tunneilla painotetaan ääntämistä ja luetaan sekä lausutaan paljon ääneen, yksin ja ryhmänä. Opettajalta saa palautetta ja hän korjaa ääntämistä tarvittaessa (aina). Suurin osa opiskelijoista on hyvin motivoitunut opiskelemaan kiinaa ja osa onkin jatkamassa tulevaisuudessa opintojaan Kiinassa. Ilmapiiri luokassa on rento ja kannustava. Opiskelutahti on suhteellisen nopeaa ja vaatii harjoittelua ja kertausta myös koulun jälkeen. Lukukurssilla meillä on paljon saneluita. Opettaja lukee ääneen sanoja ja lauseita, jotka kirjoitamme paperille.

Tunnit ovat samankaltaisissa luokissa kuin kielten opetus Suomessakin. Opettajalla on käytössään tietokone, videotykki ja äänentoistolaitteet. Kuuntelutunnit järjestetään kielistudiossa. Ilmastointilaitteet laitetaan kuitenkin päälle vasta tunnin alkaessa, joten luokassa on aamulla kuuma. Ilmastointikoneen säädin on välillä kadoksissa, joten silloin ilmastointia ei voida käyttää ja luokassa on todella tukalaa.

Luokallamme oli aluksi yli 40 opiskelijaa, joten ryhmä jaettiin kahtia. Nyt meitä on noin parikymmentä. Opiskelijoita on meidän lisäksemme muun muassa Kanadasta, Mongoliasta, Ranskasta, Thaimaasta, Venezuelasta, Vietnamista ja useista Afrikan maista.

Tunnit alkavat lukujärjestyksen mukaan, mutta ne eivät välttämättä lopu ajallaan. Tunnit loppuvat sitten, kun kaikki suunnitellut asiat on käyty läpi. Koulua on välillä myös lauantaisin ja sunnuntaisin. Keskelle viikkoa sattuvien juhlapyhien takia meillä saattaa olla viikolla ylimääräisiä vapaapäiviä, jotka korvataan viikonloppuopinnoilla. Suomalaisena tuntuu todella oudolta mennä sunnuntaina kouluun. Kiinassa viikonloppu ei kuitenkaan eroa arkipäivistä juuri mitenkään, koska esimerkiksi postit, pankit ja kaupat ovat auki. Monella kiinalaisella sunnuntai on normaali työpäivä.

Kiinan opiskelut on saatu mukavasti alkuun ja olemme olleet tyytyväisiä opetukseen. Olemme suoriutuneet kiinaksi jo muutamista arkipäivän tilanteistakin.


lauantai 18. syyskuuta 2010

Guangzhou Xiangjiang Safari Park

Vierailimme tänään Guangzhoun safaripuistossa. Puisto on kuuluisa valkoisista tiikereistään, jättipandoistaan sekä Australiasta tuoduista koaloista. Alla on muutamia kuvia safarin eläimistä. Xiangjiang Safari Park on  ehdottomasti näkemisen arvoinen! Alueella on safarin lisäksi huvipuisto, vesipuisto ja sirkus.

sunnuntai 5. syyskuuta 2010

Blogin avaus

Blogimme on matkakertomus kahden nuoren opiskelijanaisen vaihto-opiskelusta Guangzhoussa Kiinassa. Vaihtomme kestää viisi kuukautta eli yhden lukukauden. Opiskelemme molemmat Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa energiatekniikkaa. Kiinassa opiskelemme myös teknillisessä yliopistossa, mutta lähinnä kiinan kieltä ja kulttuuria. Kiinaan lähdimme, koska kaipasimme uusia haasteita, halusimme tutustua täysin erilaiseen kulttuuriin ja lämmin ilmastokin vaikutti lupaavalta. Kiinassa on myös potentiaalia energiasektorilla, joten uskomme Kiinan tuntemuksesta olevan hyötyä tulevaisuudessa.
 
Guangzhou sijaitsee Etelä-Kiinassa ja on Guangdongin maakunnan pääkaupunki. Helmijoen suistossa sijaitseva Guangzhou tunnetaan myös nimellä Kanton. Lähteestä riippuen kaupungin väkiluku on noin 10 miljoonaa ja se kuuluu Kiinan suurimpiin kaupunkeihin. Eteläisestä sijainnista johtuen ilmasto on trooppisen kostea ja kuuma. Päivisin lämpötila nousee jopa 35 asteeseen. Vuoden viileimpään aikaan päivän alin lämpötila on 10 asteen paikkeilla. Ruuhkainen, mutta kuitenkin rauhallinen suurkaupunki Guangzhou on vähemmän tunnettu turistien keskuudessa, vaikka täällä on paljon näkemistä ja kokemista. Kaupungissa on kuitenkin paljon teollisuutta, mikä näkyy kaupungin yllä leijailevana saastepilvenä.

Blogin tarkoitus on välittää kuulumisia tutuille sekä tarjota kiinnostuneille lisätietoa vaihtokohteesta ja kaupungista yleensä. Blogi toimii myös meidän matkalaisten päiväkirjana sekä keinona purkaa tuntojamme reissun aikana.